[44] Yhteensattumia vuosilta 2004-2012

Olen vuosien varrella hieman herkistynyt huomaamaan yhteensattumia, ja niiden muistiin kirjaaminen on muodostunut ajoittain jopa yhdeksi harrastuksistani. Tosin aika laiska olen ollut tässä harrastuksessa. Olen huomannut vuosien varrella, että jos yhteensattumaa ei kirjaa heti muistiin, se unohtuu todella pian. Seuraavassa on muutamia kokemiani yhteensattumia noin vuosilta 2004-2012.

Noin vuodenvaihde 2004-2005
Tuttuni kysyy olenko lukenut Mika Waltarin Feliks onnellisen. Seuraavana päivänä katson TV:tä, ja siellä Jörn Donner haastattelee ruotsiksi Martti Ahtisaarta. Donner kysyy Ahtisaarelta, kokeeko tämä olevansa onnellinen ihminen. Ahtisaari vastaa, että hän oli saanut aikoinaan lahjaksi Feliks onnellisen. Ja että se oli hänen mielestään hyvä lahja. Myöhemmin hankin kyseessä olevan kirjan nettiantivariaatista, ja huomaan, että minunkin mielestäni se paras lukemani uskonnollinen romaani. Juoni kulkee yhteensattumasta toiseen, ja joistain yhteensattumista romaanihenkilö Feliks Tierhaara kokee "Jumalan merkkejä".

Sairaspoliklikalla kohtaan entisen potilas- toverin ja puhun ehdottomasta rakkaudesta. Heti sen perään huomaan että odotustilan radiosta kuuluu biisi "This is unconditional love..."

Katon teksti-tv:tä -siellä tekstiä Pietarista.. samalla kuuluu Tv:stä englanniksi Venäjä ja Pietari. Kun käännän tv:n päälle (ja tekstitv:n pois päältä), sanotaan tv:ssä englanniksi "se on sattuma".

Etsin Juha-Pekka YYYYYY blogia, kun tulee sähköposti Juha-Pekka XXXX:ltä postilaatikkooni.

26.4.2006 bussipysäkillä Mikkelässä tapaan Päivin, bussipysäkillä tultuani Tapiolan kirkosta tapaan Janin, jonka kanssa Hyvään Arkeen, Olin ajattelut jo aiemmin käyväni samana päivänä Hyvässä Arjessa, mikä on aika harvinaista elmässäni.

1.5.2006 Mietin kotona autoilun hengenvaarallisuutta, kun kännykkään tuli tekstiviesti Jannelta. Siinä on vitsi auton alle jääneestä diplomi-insinööristä.

Ajattelin taas Feliks onnellista ja Martti Ahtisaarta (katso yhteensattuna yllä) kun tv:stä tuli uutisissa raportti Ahtisaaresta Kosovon rauhanneuvottelijana. Ystävän luona ystäväni luki minulle ilmaisjakelulehdestä juttua Aurorasta. Samalla näin TV:stä elokuvan tekstityksissä "Sinun nimesihän on Aurora?" Tästä kerrottuani ystäväni sanoi että elokuvahahmon nimi taisi olla Aurora.

Talvella 2005-2006 kävelen ystävän kanssa Aurora-marketista hänen asunnolleen. Ystäväni potkaisee lumipalloa oikealla jalallaan, minä potkaisen sitä 1-2 sekunnin kuluttua vasemmalla jalallallani. Ajattelen potkaistessani, että "teen siten Jumalan merkin ja tahdon". Ystäväni sanoo että "se oli Jumalan merkki"! En kerro hänelle mitään ajatuksestani.

Dawkings. jos asiasta on kaksi mielipidettä, totuus ei välttämättä kulje niiden puolivälissä, toinen kanta voi yksinkertaisesti olla väärässä. Mietin just aiemmin tänään että totuus on ääriateismin ja kristillisyyden välimaastossa.

Sähköpostissa jonkun Fox (etunimi) viesti ja toisessa viestissä kerrottiin mm. kveekareiden Fox:sta.

Puhutaan sinapista ystäväni kanssa (että löytyykö jääkaapistani). Hetki sen jälkeen tulee tv-ohjelman tekstityksessä sana sinappi.

5.10.2006 Lähetän sähköpostia Terho P:lle, kohta sen jälkeen kylässä oleva äitini löytää tammenterhon maasta.

4.11.2006 ajattelen "vanha suola janottaa"-juttua, parin, kolmen, neljän tunnin päästä suomi24.fi-etusivulla otsikko "Janottaako vanha suola?"

16.12.2006
Menen ostamaan kaupasta mm. piparitaikinaa, se on kaupasta loppu. Kun tulen hetken päästä ystäväni rappukäytävään, ja hänen naapurinsa keskustelevat ilmaisesti 1. kerroksessa. Toinen mainitsee piparitaikinan. Olen samalla menettättämäisilläni uskon mm. siihen, että kukaan olio voisi kuunnella mitä pään sisässäni ajattelen.

17.12.2006
Kirjoitan tekstiviestiin "kauneimmat joululaulut", samat sanat luen kirkko cafeen chätistä.

helmikuun loppu 2007
Puhun äitin kanssa varavaltuutetusta, katson ilmaisjakelulehteä, ja siellä on mielipidekirjoituksen kirjoittanut joku varavaltuutettu. Olen parvekkeella tupakalla, ja ajattelen armeijaa, ystäväni surffaa sattumalta samaan aikaan mil.fi:ssä.

Heinäkuu, 2007
Pappi puhuu isä meidän rukouksen kohdasta "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet" - Ystäväni ottaa ex tempore seuraavana päivänä puheeksi saman kohdan.

Elokuu 2007
Vessasta palaa lamppu juri kun vanhempani ovat vierailulla. Kun vessan lamppu viimeksi paloi, silloinkin vanhempani olivat vierailulla.

Kuulen muutaman sähkötysmerkin Pieksämäen Metsämiehentien (vanhempieni talo) herukkapensaan juurella. Kun menen katsomaan auki olevaa radioamatöörilaitetta, sieltä kyllä kuuluu sähkötystä, mutta voimakkuudensäädin on hyvin pienellä. (Joku ehtinyt käydä pienentämässä ääntä?)

13.9.2007
Luen Mika Waltarista artikkelia ja "ketuista" (Mika Waltarin vaimon naispuolisista ystävistä) . Hieman sen jälkeen tv-ssä alkaa saksalainen Kettu-tv-sarjan jakso.

13.1.2009
Menen nukkumaan. Yrittäessäni saada unta, tuntuu kuin joku koputtaisi sormella kaksi kertaa jalkapohjaani. Samana yönä miten mietin "uskontotieteen" mielikuvitusluentoa jossa jokin Vincent van Goghin Auringonkukka-teos on heijastettu kaikkien nähtäväksi, - ikään kuin ilmentämään, miten "panteistinen jumala" sykkii eloa ja kauneutta. Samalla Leevi and the Leavings soi hiljaa taustalla, ja sieltä kuuluu "kuin auringon- kukka sä oot". (kappale Toteemipaalu)

9.2.2009 (kirjoitettu tähän 10.2.2009)
Esojen päivä? Kun herään, kännykässä on teksti- viesti, jossa ystäväni kertoo Esa-Pekka Salosen Grammyvoitosta. Olen juuri herännyt, kun on tarkoitus Esa-Pekka Suo-----:lle laittaa meili, milloin tulen tenttiin maaliskuussa. Kun olen lähettänyt meilin, prof. Esa Saariselta tulee Filosofia ja systeemiajattelu-kurssin sähköpostilistalta sähköposti. Illalla juttelen Rossin kanssa puhelimessa Esa P.:stä. Samoin illalla katson pyödällä olevaa Walterilta lainassa olevaa Jera ja Jyri Hännisen Kallis köyhyys-kirjaa. Yhtäkkiä tajuan Jyri Hännisen olevan studiossa, ja keskustelussa viitataan tuohon kirjaan. Yksi keskustelijoista Esa Aro-Heinilä.

Loka-marraskuu 2009
Katson Kemian perusteet (R) -kurssin noppa-sivuja. Assareina kaksi ihmistä sukunimiltäään Vara ja Väkevä. Oma Suomi24.fi nimimerkkini on siis varaväkevä. Koen että vihjaako jumaluus, että alkaisin lukea kyseessä olevaa kurssia.

21-22.11.2009 Ystäväni on käymässä. Hän viittaa LiDL:n rannekellooni. ..että on halpaan hintaansa nähden hyvin toiminut. Vien hänet kotiinsa ja kotonani huomaan, että ko. rannekelloni on noin puoli tuntia myöhässä. Kun laitan kellon aikaan, niin ainakin nyt reilun vuorokauden jälkeen on vielä ajassa.

Noin maaliskuu 2010
Tuntuu että "joka tuutista tulee" sukunimi Turunen (siis samana päivänä).

la 17.4.2010
Mikkelän kentällä näen tyttöjä kahden ponin kanssa. Kuuntelen vähän sen jälkeen (kun poneja ei enää näy) sattumalta tv:tä. Tulee joku urheilulähetys ja mietin onko kyse hevosurheilusta. Niin sitten on, ja koen jokin sortin yhteensattumaelämyksen.
klo 16:12. Mietin ko. yhteensattumaa, ja huomaan että mtv3-kanavalla televisiossa leffa "Musta ori". Hevosten päivä?

24.8.2010 noin klo 20.07
Aloitan syömään ruisleipää ja meetwurstia, muistan, että tämä meetwursti maistuu "riistaiselta", kun siinä on hevosenlihaa. (ei ollenkaan naudanlihaa). Vaihdan muutaman sekunnin päästä TV:n Nelonen-kanavan päälle. Siellä on juuri hevonen karsinassa.
24.8.2010 noin klo 20.33
Aloitin kirjoittamaan edellistä merkintää, huomasin että tuli kaksi hevosiin liittyvää yhteen- sattumaa tähän listaan peräkkäin.

28.8.2010 klo 19:28
Söin taas Oululaisen ruisleipää ja "sianliha-hevosenliha"-meetwurstia. Televisiossa on auki Rikos ja rangaistus, osa 7/8.. Tulee mieleeni ajatus, että "Jumala on varmasti olemassa" jos viiden minuutin kuluessa tulee hevonen ruutuun. Menee sitten vissiin alle minuutti kun valkoinen hevonen ilmestyy tv-ruutuun. "Etiäisenä" tämä yhteensattuma on erikoinen.

12.9.2010 klo 2:22 yöllä
Surffaan tähtiraketin sivuilla etsien koulukaveriani Jukkaa. Samalla TV on auki ja sieltä tulee TV7-kanavalta parin-kolmen sekunnin ajan kuvaa ilotulituksesta.

23.10.2010 noin klo 17.05-18.00
Mietin parvekkeella saunomisen MM- kisoissa loukkaantunutta "saunoja-Timoa". Olin aiemmin päivällä lukenut hänestä netistä. Silloin Tv:stä kuuluu parvekkeelle kun Kotikatu-sarjassa saunotaan.

25.10.2010 noin klo 17:02
Mietin lainassa olevaa Juice Leskisen CD:tä Tuomaksen evankeliumi. Ja tietysti Tuomaan evankeliumia. Parin minuutin päästä katson kun TV1:n uutisissa annetaan puheenvuoro toimittaja Tuomakselle Helsinki-Vantaan lentokentälle lentomekaanikkojen lakon takia. (Mielestäni on Tuomas aika harvinainen nimi vielä Suomessa.)

21.11.2010 noin kello 22.05-22.07
Katson John Weir Perryn kirjaa The Far Side of Madness, ja ajattelen että voisin lukea sen ennen kuin "aloitan" maalliset opinnot uudestaan. Katson samalla TV:tä, ja huomaan että sieltä tulee YLE TV1:ltä dokumentti Perryjen perheestä, jossa Scott(?) Perry on tehnyt itsemurhan. Ainakin Evan Perry teki. Katsoin ohjelmaa eteenpäin.

24.11.2010, noin klo 18.08
Mietin että olisi melkoinen yhteensattuna, jos Espoon keskuksen apteekin pääsivulla olisi asiaa maitohappobakteereista. Sitten kun katson ko. sivua, niin siellä on linkki "Probiootit todella lyhentävät ripulia". --Tv:stä tulee uutisista postiasiaa, samaan aikaan yritän hakea Espoon keskuksen postin aukioloaikoja.

23.12.2010 noin klo 16.14
Puhuin mesessä ystäväni kans sähkösaunasta; vilkaisein TV:stä Nelosen lastenohjalmaa Puhuttiin herra/mr. Sähköstä

30.12.2010 noin klo 15.34
Mietin että pitäisikö ostaa flunssaani yskänpillereitä, kun tv1..vanha naisnäyttelijä puhuu yskänpastilleista.

30.12.2010 noin klo 23.16
Mietin "Metrolla mummolaan"- biisiä, kun tv2:lta tulee Paha maa-elokuva, jossa sanotaan "mennäänkö mummolaan"? vain sekunti, pari, väliä.

30.12.2010 (kirjoitettu 31.12.2010)
Kuuntelen pitkästä aikaa Boney M:n kappaleita Youtubesta. Päivän päätteeksi saan tietää, että ko. yhtyeen Bobby Farrell on kuollut Pietarissa 30.12.2010.

30.4.2011 noin klo 21.45
Katson Waltsun kanssa TV:tä. Minulla on mielessä lause: Arbeit macht frei. Noin 1-1.50 minuutin kuluttua tämä lause tulee TV:stä.

1.5.2011 noin klo 23.30
Katson TV:stä MTV3:lta Psykon suihkukohtausta. Samalla (tai heti sen jälkeen) Telkku.com mainostaa Ruotsalaispolitiikkoa puukotettiin vappuyönä.

26.5.2011 noin klo 22.36
Muistelen että kirjoitin tutulle harmaista moraaleista tiukan hyvä/paha skitsoilun sijaan. Samaan aikaan tv:stä tuli hiuksiin liittyvä mainos, jossa mainittiin harmaat (hiukset)

1.6.2011 (kirjattu 2.6.2011)
Olin peurakolarissa matkustajana Turun moottoritiellä Ikeaa vastapäätä Espoossa 31.5. noin kello 04:07 naapurin kyydissä. Juttelin tästä ystäväni kanssa illalla 1.6.2011 kun ajettiin Finnoontietä kohti Espoon keskusta. Silloin pienempi peura juoksi 20 edestä tien yli.

22.9.2011 noin kello 19:30 +- jotain
Thomas-nimi tuli sukunimenä kolme kertaa vastaan lyhyin aikavälein..: Hill Street Blues -introssa, ja Miami Vice -introssa (Youtubessa) sekä iltalehden nettiuutisessa, että Aarno Arvela on kuollut. Hänen kerrottiin edustaneen muun muassa Steven Thomasia.

23.9.2011 noin klo 01:46
Törmään vielä illan päätteeksi näkemään Suomi24.fi:n Kirkko Cafeessa nimimerkin "tuomaskerettilainen".

31.10.2011 iltapäivällä (noin joskus klo 14.30-15.30)
Olen pari päivää miettinyt, että ei tule yhteensattumaelämyksiä. Mietin parvekkeella karhua ja sen talviunta, kun ystäväni mainitsi meilissä talviunen. Tulen sisälle ja katson saman tien TV:tä. Alkaa heti tulla ohjelmaa karhuista ja niiden kuvaamista haaskalta. (Puoli seitsemän vissiin uusinta)

11.11.2011 noin klo 18.
Luen WC:ssä Jaakko Heinimäen Pyhää naurua, ja kohta puoliin mietin kirjan sisältöä vielä parvekkeellakin. Tulen sisään ja Jaakko Heinimäki on puhumassa televisiossa.

16.11.2011 noin klo 6 aamulla
Mietin sängyssä maatessani vipunen.hut.fi konetta kun kuulen Radio Novasta mainoksen, jossa puhuttiin jostain vivusta.

17.11.2011 noin klo 21:06
Karin kanssa Nihtisillan ABC:lla. Kari on huoltoaseman Alepassa. Joku haastattelua seuraavana päivänä tekevä sosiaalityöntekijä soittaa hänelle klo 21 illalla. Pari minuuttia siitä ollaan autossa pois ABC:ltä. Yritän puhua Limousinesta, mutta en saa sanaa mieleen. Samaan aikaan tulee pitkä henkilöauto vastaan. Yhtä pitkä kuin Limousinet. Mietin Karin kanssa, että tää oli jo ihan keskitason yhteensattuma, ei enää ihan pieni tms.

17.11.2011 noin klo 21:59
SRAL:n postituslistassa lukee "ilmaveivi". 1-2 minuutin päästä TV:stä tulee maininta uudesta ilmaveivistä.

7.1.2012 noin klo 18.20
Kuuntelin aiemmin päivällä Leo Frimanin (taiteilijanimeltän Freeman) Ajetaan tandemilla- biisin youtubesta. Katson artistin tietoja Wikipediasta. Muutama tunti sen jälkeen tulee TV-ohjelma Leo Frimanista. Kuka oikein olet?: Leo Friman, klo 18.15- 18.45. Aiemmin en "tunnistanut" koko miestä.

21.1.2012 noin klo 20.00
Katson Anna Puun kappaleen "C'est la vie" -musiikkivideota Youtubesta. Videossa Anna Puu tainnuttaa kuvitteellisen miesystävänsä lyömällä tätä metallityökalulla niskaan. Hetki tämän jälkeen satun huomaamaan, että TV1:stä tulee "Midsomerin murhista" jakso, jossa lyödään miestä golf-mailalla niskaan (tai päähän).

26.1.2012 (kirjoitettu ylös 27.1.2012)
Mietin, että verensokereiden pompattua, minun on pakko alkaa jatkamaan ruokaremonttia, kun minulle alettiin jo ehdottaa insuliinihoitoa. Piakkoin tämän jälkeen katson katsomo.fi:sta lääkäri Antti Heikkilän haastattelua 26.1.2012 studio55-ohjelmassa. Hän toteaa, että ihmisen mieli toimii niin, että "pitää törmätä seinään", esimerkiksi "lääkäri ehdottaa insuliinia." ennen kuin muutos on mahdollista.

Kesä 2012 (-2013)
Olin hoidossa Kellokosken sairaalassa, ajalla kesäkuu-elokuu, 2012. Samaan aikaan samalla osastolla oli kahden potilaan huone, jossa oli hoidossa kaksi aiempaa anonyymiä nettituttavaani. Toisen kanssa tunnistettiin toisemme, kun ensimmäistä kertaa tavattiin toisemme osaston tupakkahuoneessa. Toinen ilmaisi itsensä minulle vasta yli vuosi hoitojaksoni jälkeen. Hän kertoi netissä, kuka oli ollut, ja mainitsi hoitajien ja potilastovereiden nimiä. Meinasin päivän, pari mennä pitkin seiniä kotonani, kun kuulin tästä. Tämä oli elämäni ravistelevimpiä yhteensattumia.

[43] Jokainen ihminen on tärkeä

Me kaikki ihmiset luomme koko ajan tulevaisuutta. Ajatuksemme, unemme, tunteemme, sanamme, tekomme ja laiminlyöntimme vaikuttavat jatkuvasti todellisuuden syy-seuraus-verkkoihin, ja siten siihen, mitä tulevaisuudessa täällä todellisuudessa tulee tapahtumaan, ketä ihmisiä tulee syntymään maapallolle tulevaisuudessa jne.

Itse asiassa vaikuttaminen tulevaisuuteen on melkein ainoa asia, jota ihmiseltä ei voi täysin riistää. Olitpa keisari tai kuolleena syntynyt keskonen, olemassaolosi silti vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmiseltä voidaan viedä esim. henki, terveys, omaisuus, kunnia, vapaus jne., mutta sitä häneltä ei voida viedä, että hän olemassaolollaan ja ja elämisellään vaikuttaa elämänsä aikana jatkuvasti siihen, keitä ihmisyksilöitä täällä maapallolla esimerkiksi 200 vuoden päästä tallustelee (olettaen että 200 vuoden päästä on ihmiselämää jäljellä).

Vaikutamme koko ajan toisiimme ja toistemme elämään. Monesti pahalta tuntuva sattuma johtaakin tulevaisuuteen, jossa meille tapahtuu paljon hyvää. Ja päinvastoin. Jokaisen ihmisen elämä on tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. (Mielipidekirjoitukseni Espoon seurakuntasanomissa (Esse) 15.2.2007, lehden verkkoversiossa, www.esse.fi, 10.1.2007)

Jatkan Frank Capran ohjaaman "Ihmeellinen on elämä" (1946)-joululeffan sanoman elämänfilosofian poluilla. Elokuva perustui Philip Van Doren Sternin tarinaan "The Greatest Gift". Veikko Lavikin lauloi, että jokainen ihminen on laulun arvoinen, ja että jokainen elämä on tärkeä. Tähän voisi tietysti lisätä, että ihmisten elämien lisäksi myös kasvien, eläinten, sienien ja mikrobien elämät ovat tärkeitä.

2007 J. A. Manninen

[42] Elämänfilosofiani (kaikki vaikuttaa kaikkeen)

Kirjoitin tämän tekstin ensimmäisen version keväällä 2004, mutta koen, että tämä aihe on edelleen - jopa ajattomasti - ajankohtainen. Meillä on muun muassa Paluu tulevaisuuteen ja Butterfly effect -leffat, mutta ihmisiltä jää usein huomaamatta että vaikutamme tulevaisuuteen koko ajan kaikilla teoillamme ja ajatuksillamme, tunteillamme ja pelkällä olemassaolollamme. Tämän tekstin ymmärtäminen ja varsinkin sisäistäminen vaatinee jonkin verran lukijan oman mielikuvituksen käyttöä. Mutta aika hyvä mielikuvituksen lähtökohta voi ehkä olla ajatella, että juuri tietyn siittiö- ja munasolun sulautuminen yhteen on melkein koko siihenastisen historian summa. En puutu klassiseen perhosvaikutus-ajatukseen, että voiko perhosen siivenisku aiheuttaa joskus myrskyn toisella puolella maapalloa. Mutta jos tarkastelun kohteena on ensisijaisesti ihmistodellisuus, niin jos olen maailmaa oikeansuuntaisesti katsellut, niin todellisuutemme on erittäin alkuarvoherkkä, hyvin monimutkainen systeemi, johon pienetkin tapahtumat vaikuttavat.

Minulla on tapana usein joukkoliikenteen linja-autosta pysäkillä pois jäädessäni katsoa hienotunteisen lämmöllä jotain muuta matkustajaa sekunnin murto-osan silmiin ja ajatella salaa mielessäni, että nyt hypätessäni linja-autosta pois, vaikutan juuri nyt katseluni kohteen, hänen ja ystäviensä tulevaan historiaan, ketä lapsia he mahdollisesti tulevaisuudessa saavat jne., koska hyppäämällä bussista viivästän heidän matkaansa hieman (tätä teen erityisesti muuten silloin, kun olen ainoa pysäkillä poisjääjä) ja näin ollen vaikutan heidän tulevaisuuden todellisuutensa syy-seurausverkkoihin. Vaikka tämä ei ole tieteellisesti täysin kumoamatonta, voisi sanoa, että muiden matkustajien atomien paikkavektorit liikkuvat tämän jälkeen eri lailla ajan funktioina kuin jos minä en olisi ollut linja-autossa lainkaan.

Harvoissa maailman asioissa ihmiset ovat edes suurin piirtein tasa-arvoisia. Eräs asia on tietysti se, että kaikki kuolevat ennemmin tai myöhemmin. Mutta toinen tällainen asia on esimerkiksi se, että jokaisen ihmisen elämä vaikuttaa tulevaan ihmiskunnan historiaan. Tässäkin toiset ovat hieman tasa-arvoisempia kuin toiset. Ehkä televisiossa pauhaava USA:n presidentti vaikuttaa olemassaolollaan ja tekemisillään ihmiskunnan (ja ehkäpä maailmankaikkeuden loppuhistoriaan) nopeammin kuin ojassa makaava kerjäläinen, mutta kyllä jos kyseisen kerjäläisemmekin olemassaolo ja tekemiset otettaisiin ihmiskunnan historian syy-seuraus-verkoista pois, tulevaisuuden ihmisyksilöt jäisivät lopulta ennen pitkää syntymättä, ja heidän tilallaan olisi muita ihmisiä.

Tämän artikkelin tarkoituksena on aukikirjoittaa mahdollisimman järkkymätön pohja elämänperustalle, jonka pitäisi saada elämän kantavat ajatukset säilymään mielessä tuli elämässä vastaan melkein mitä vastoinkäymisiä tahansa. Kysymys on siis oman elämänfilosofian pohjan aukikirjoittamisesta. Ehdotan ajatuksiani kaikille, mutta erityisesti mieltäni lähellä ovat olleet ns. antimenestyjät, jotka työttömyyden, psyykkisten tai fyysisten sairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden, raha- tai ihmissuhdeongelmien takia ovat elämässään vaikeuksissa.

Lähtökohtana elämänfilosofiani pohjan rakentamisessa on ollut mm. olettamus, että todellisuudessa ei tapahdu sellaista, että yliluonnolliset oliot kuten mahdolliset jumalat tai demonit "peukaloisivat" todellisuuden syy-seurausverkkoja siten, että yksittäisen ihmisen elämän vaikutus tulevaisuuteen jotenkin kumoutuisi.

Kuten johdantoesimerkeissä totesin, jo pelkkä ihmisyksilön olemassaolo puhumattakaan hänen toiminnastaan vaikuttaa tulevaisuuteen hyvin merkittävästi. Ihmisyksilön syntymä (tai hänen hedelmöittymisensä) on aina koko siihenastisen maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan historian summa. Me ihmiset ajatuksillamme, teoillamme ja tekemättä- jättämisillämme jatkuvasti vaikutamme siihen, ketä tänne maailmaan syntyy, vaikka emme sattumalta itse lapsia hankkisikaan. Jos esimerkiksi minun (tai kenen tahansa) elämääni ei olisi, 200 vuoden päästä maapallolla olisi elämässä toisia ihmisiä kuin täällä tulee nyt elämään, kun historia menee sen mukaan, että minä (tai kuka tahansa nyt elävä yksilö) olen ollut historiassa ja elänyt elämäni niin kuin olen elänyt tähän asti ja tulen elämään tulevaisuudessa. (Tämä ei ole megalomaniaa, vaan täyttä totta, - niin paljon ihmisyksilö ollessaan vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa vaikuttaa todellisuuden syy-seurauskimppuihin ja siten tulevaisuuteen.)

Luonnollista olisi, jos todella vaikutamme niin paljon toisiin ihmisiin ja he meihin, että me ihmiset ihmiskuntana kokisimme enemmän yhteenkuuluvuutta toisiimme ja muuhunkin "luomakuntaan". "Se että jahtaat nyt kärpästä tai miten nyt hoidat akvaariokalojasi, saattaa vaikuttaa siihen, millainen lapsi ystävällesi syntyy vuoden kuluttua." Merkityksemme tulevaisuuden kannalta on yksinkertaisesti tähtitieteellisiä lukuja kertaa se, mitä tavallisesti tunnutaan ajattelevan,. kun esim. ajatellaan vain suoranaisien suorittamisien tuloksia, työpanoksia jne. Ihminen on kuin sokea jumala, joka ei tiedä kuin välittömimmät seuraukset siitä, mitä hän tekee ja luo.

Itselläni elämän kantava ajatus sisältyy juuri yhteydessä olemiseen koko olevaisen kanssa lukemattomien syy-seurauskimppujen välityksellä. Se perustuu vahvaan tajuun siitä, että olen osa koko todellisuutta ja maailmankaikkeutta, jossa luon koko ajan todellisuutta. Kyseessä on vahva "kaikki vaikuttaa kaikkeen" -ajattelu, jossa esim. lähimmäisen pahalta vaikuttava teko minua kohtaan mielletään välittömästi siten, että se (teko) tulee vaikuttamaan koko tulevaan minun, sukulaisteni, ystävieni ja koko ihmiskunnan tai jopa osin maailmankaikkeuden loppuhistoriaan.

Olen jatkuvasti tietoinen , että vaikutan koko ajan tulevaisuuteen. Suuri onnettomuus nyt - voi tuottaa myöhemmin suuren onnensattumuksen. - Ja päinvastoin! Tajuan, että kaikki ihmiset ja menneet tapahtumat ovat merkityksellisiä ja tärkeitä tulevaisuuden ihmistodellisuuden historian kannalta katsottuna. Ohjeeni onkin: Elä jatkuvasti tietoisena siihen, että olet tärkeä (hyvin merkityksellinen) tulevaisuuden kannalta. Elä jatkuvasti tietoisena siitä, että olet osa todellisuutta, joka luo koko ajan historiaa. Näin elämän vastoinkäymiset eivät pääse niin paljon ahdistamaan. Voit elää konkreettisen tilanteen ollessa depressiivinen pelottomasti, koska olet suuresti merkityksellinen tulevaisuuden kannalta! Kohtele muita ihmisiä se mielessä, että jokaisen heistä merkitys tulevaisuuden kannalta on erittäin merkittävä!

Toki on totta, että kannattaa välttää myös tunteiden valheellistumista. Eikä reseptini olekaan mikään "hokkus pokkus" parannuskeino esim. depressiivisiin tunteisiin. Mutta itse olen ajatuksillani saavuttanut huomattavaa mielialan parantumista ja tasoittumista, kun olen ajatellut olevani hyvin merkityksellinen tulevaisuuden kannalta katsottuna. Ja omat tilapäiset ongelmani ovat alkaneet tuntua pienemmiltä. Jokainen ihminen on tulevaisuuden kannalta katsottuna hyvin tärkeä (hyvin merkityksellinen) on hän sitten Tasavallan presidentti tai kuolleena syntynyt keskonen.

Kun em. "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ajatusta viedään eteenpäin, tulee tietysti kestettäväksi myös sen varjopuolet, ainakin jos asioita ajatellaan arkimoraalin kannalta. Eikö liene selvää, että esim. minua tai suurinta osaa nykyisin elävistä maailman ihmisistä ei olisi koskaan syntynyt ellei historiassa olisi ollut esim. toisen maailmansodan julmuuksia, kaiken maailman noitavainoja ja raakuuksia jne.?. Jos asia kärjistetään äärimmilleen, enkö tekemällä jonkin ystävällisen ja hienotunteisen teon, samalla ikään kuin aiheuta tulevaisuuden (vaikka kaikki muut ihmiset ja todellisuus vaikuttavat samalla myös), jossa tapahtuu paljon pahaa? Kyllä, mutta jos jättäisin tämän ystävällisen ja hienotunteisen teon sillä kertaa tekemättä, aiheuttaisin myös tulevaisuuden, jossa tapahtuisi myös paljon pahaa. Molemmissa tapauksissa toki aiheutuisi myös mittaamaton määrä hyvältä tuntuvaa maailmaan. Joten ei ehkä kannata kuitenkaan, vaikka omaksuisikin filosofiani, ruveta murehtimaan tulevia liiallisessa määrin.

Mutta ylläkuvattuun ajatteluuni liittyen koen vahvan elämäntahdon pusertaman tunteen siitä, että olen yhtä koko todellisuuden kanssa, elän yhteydessä toisten ihmisten kanssa, jotka hekin luovat tulevaisuutta kuten minä.

2004-2019 J. A. Manninen

[41] Uskontunnustukseni: Jumala on

On olemassa Jumala. Ymmärrän Jumalan isolla J:llä olemassaolon kokonaisuudeksi. Panteistisesti katsottuna jos jotain on olemassa, niin Jumalakin on olemassa. Ja koska jotain todellakin on olemassa, myös Jumala on olemassa.

On olemassa ainakin yksi 'korkeampi' Voima kuin ihmistietoisuudet ateistisen naturalistisesti käsitettynä. Tämän Voiman voi käsittää esimerkiksi taivaalliseksi Isäksi (tai Äidiksi).

Uskon, että ihmisten olisi hyvä pyrkiä olemaan veljiä ja sisaria keskenään. Ihmisten osa on muun muassa yrittää opetella ymmärtämään, auttamaan, rakastamaan ja armahtamaan itseään ja toisiaan. Kaikkien ihmisten ei liene tarkoituskaan olla uskossa, vaan monien ihmisten osa heidän elämiensä tarkoituksia voi olla tarkkailla todellisuutta esimerkiksi skeptikon tai ateistin näkökulmasta.

Miksi sitten uskon 'korkeamman' Voiman(/voimien) olevan olemassa? Syitä on lähinnä kolmea tyyppiä.

1) Olen nähnyt näyn.
2) Olen kokenut ihmeen.
3) Olen kokenut synkronistisia yhteensattumaelämyksiä.

Miten sitten yksittäinen ihminen voi nähdä näyn tai kokea ihmeen? En tiedä. Ehkä mielenterveyden poikkeustiloissa. Kaikkien ihmisten ei ehkä ole tarkoituskaan tuollaisia kokea tässä ajassa.

Yhteensattumaelämyksiäkään en voine opettaa toisille ihmisyksilölle. Voin kuitenkin viitata C.G. Jungin käsitteeseen synkronisiteetti.

Miten 'korkeampi' Voima tai 'korkeammat' voimat nähdä ihmisten tunteet ja ajatukset heidän pääkallojensa sisältä? Olemmeko jollakin virtuaalitodellisuustasolla ja/tai jossain "jumalallisessa simulaatiossa"? En tiedä. Onko kuolemanjälkeistä olemassaoloa? Olen toiveikas.

[40] Jeesuksen keskeinen oppi

Eräs ystäväni sanoi minulle taannoin, että kotisivuni (iki.fi/manninen) tekstit ovat mielenkiintoisempia kuin bloggaukseni, koska blogini on kuulemma lähinnä sitä loputonta painia Jeesuksen kanssa. Noh - yritänpä sitten ainakin tämän kerran vielä yrittää kiteyttää Jeesuksen keskeinen oppi, vaikka tuntuu siltä, että olen "henkisten" juttujen kanssa oman totuuteni jo löytänytkin.

Historiallisesta Jeesuksesta en tiedä, mutta evankeliumien Jeesus näyttää opettavan seuraavaa:

1. Uskokaa Jumalaan

2. Yrittäkää ihmiset opetella armahtamaan ja mielellään rakastamaan (tuntemaan kiintymystä) itseänne ja toisianne

3. Yrittäkää opetella välttämään (itsen ja) toisten tuomitsemista

4. Auttakaa (itseänne ja) toisianne.

5. Tuntekaa empatiaa toisia kohtaan ja myötätuntoa itseä kohtaan (Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sääntö)

6. Välttäkää toiseuttamista. Siis "me hyvät ja nuo pahat" -ajattelua. (Kertomus Laupiaasta samarialaisesta)

7. Jumala on Isä ja ihmiset ovat veljiä (ja sisaria) toistensa kanssa

8. Jeesus antaa yleisneuvon: "Älkää tehkö pahalle (esimerkiksi epätoivottavalle käyttäytymiselle) vastarintaa"

[39] Olemme näkökulmia

Ehkä tärkein sana, jonka sisältöä opin elämänkoulussani viime vuonna (2012) oli luullakseni sana Näkökulma. Me oliot olemme näkökulmia todellisuuteen ja todellisuudessa - ja todellisuudesta.

Minua ja meitä ehkä tarkkailee monta näkökulmaa, ja näitä näkökulmia tarkkailee ehkä monta muuta näkökulmaa. Todelisuutta saattaa vallita sisäkkäisten ja/tai rinnakkaisten simulaatioiden ja "simulaatiotasojen" verkosto. Ylin "ylijumala (tai ylijumalat)" ei välttämättä edes tiedä, onko hänen takanaan piilossa jotain vielä korkeampaa...

Siitä minulla ei ole tässä hetkessä kunnon aavistusta, olemmeko vielä täällä keräämässä (olennaista) tietoa vai olemmeko täällä kenties vain hölmöilemässä ympäriinsä.

Jonkun ateistin tai skeptikon näkökulma voi olla "jumalille" tiedollisesti ja kokemuksellisesti paljon arvokkaampi ja hedelmällisempi kuin esimerkiksi minun näkökulmani, vaikka vahingossa sattuisin olemaan "lähempänä" totuutta kuin hän, vaikka "korkeampia" voimia olisikin olemassa.

Jossain jumaluuksien kehitysvaiheessa asiat ovat ehkä olleet ja näyttäneet melko mustavalkoisilta. Kun on sitten - esimerkiksi hyvin kaukaisessa muinaisuudessa - keksitty asettaa näitä näkökulmia, niin on ehkä tullut enemmän harmaan sävyjä todellisuuteen. Jossain vaiheessa on kenties keksitty fyysinen kipu ja sitä kautta myös tunteet ja sitten myös psyykkinen tuska ja hyvä olo.

[38] Päivityksiä

Kun harrastaa nettiin kirjoittamista - olen huomannut - että joskus käy niin, että parin vuoden päästä kirjoittamisesta ajattelee joistain asioista aivan eri tavalla kuin on joskus aiemmin kirjoittanut.

Pitkään, useita vuosia, minulle oli tärkeä uskoa suurella voimalla esimerkiksi joihinkin raamatunlauseisiin, kuten "älkää tuomitko", "älkää julistako ketään syylliseksi" (Luuk.6:37) ja "älkää tehkö pahalle vastarintaa" (Matt.5:39). Fanitin Leo Tolstoin tulkintaa hänen teoksessaan Ylösnousemus, jossa hän kirjansa loppulehdillä kiteytti oppinsa melkeinpä kirjaimellisella tulkinnalla pyhän tekstin kohdista Matt.18:21-33 ja Matt.5:21-48. Minusta vaikuttaa että Leo Tolstoilla oli noiden mietteiden pohjalla hyvin herkkä omatunto, eikä hän siten tehnyt kristinuskosta pelkkää etiikkaa, niin kuin olen joskus muistaakseni kuullut sanottavan. Tykkäsin Tolstoin radikaalisuudesta senkin vuoksi, ettei hän 1800-luvun ja 1800-1900-vuosisadanvaihteen rationalistina pystynyt uskomaan kuolemanjälkeiseen elämään. Hänellä ei ehkä ollut aavistusta mahdollisista simulaatiotodellisuuksista eikä "matrixeista".

Nykykäsitykseni pyhistä teksteistä kuitenkin on, että tärkeintä ei ehkä ole se, mitä ne sanovat tai väittävät, vaan mihin eettisiin ja metafyysisiin ongelmiin ne viittaavat. Onko meidän tarkoitus uskoa "hauki on kala"-periaatteella, että esimerkiksi edellä mainittu Vuorisaarnan kohta "älkää tehkö pahalle vastarintaa", pitäisi uskoa absoluuttisesti kaikkia tilanteita koskevaksi? Uskon, että pyhien tekstien sanomaa onkin juuri tarkoitus tulkita luovasti. "Älkää julistako ketään syylliseksi" - pidän edelleen tätä Kirkkoraamattu 1992:n mielenkiintoisimpana ja ehkä jopa syvällisimpänä käännöstulkintana, mutta epäilen, että käykö se absoluuttisesti joka tilanteeseen. Kuvitellaan vaikka että sitä oppia heti tyrkytettäisiin raa'an rikoksen uhrille tai tämän omaisille ja ystäville. Kiteytettynä: maailman pyhät kirjoitukset eivät liene kuin shakkipelin sääntöohjekirjoja.

Mutta uskon että omassa henkisessä kehityksessäni oli kyllä todella hengellisesti rikastuttavaa uskoa muun muassa tuohon Leo Tolstoin radikaaliin raamatuntulkintaan. Se laittoi kyllä ajatukset liikkeelle.

Olen viime vuosina yrittänyt "palata" kristityksi moneen otteeseen, mutta aina olen joutunut myöntämään itselleni, että minulla ei ole aikakonetta, ja että Jumalaa tai "korkeampaa" Voimaa tuskin paljoa kiinostaa, uskonko joihinkin esimerkiksi 2000 vuotta sitten mahdollisesti tapahtuneisiin tapahtumiin. Jumala (tai "korkeampi" Voima) elää minulle tässä hetkessä, ei niinkään muinaisuudessa. Oikeaoppisen kristinuskon sovitus- ja lunastusopit eivät kerta kaikkiaan mahdu minun aivojen käsityskykyyn.

Sitten pari muuta ajatusta. Tunsin että touko-kesäkuun vaihteessa 2012 "korkeammat" Voimat auttoivat minua käsittämään, että itsekin olen langennut yksinkertaiseen "työmies on palkkansa ansainnut"-harhaan henkisessä mielessä. Olen muun muassa kaivannut jonkinlaista virtuaalista "selkääntaputtelua" kirjoitusteni johdosta, vaikka esimerkiksi tässä blogissani minulla ei ole tällä ketkellä kommentointimahdollisuus edes päällä. Noh - jos joku haluaa kommentoida, laittakoon tervetulleesti sähköpostia jarmo.manninen@iki.fi

Toinen ajatus liittyy tuohon uskovaisissa piireissä yleiseen lähetystyön arvostamiseen. Jos Jumala on kaikkivaltias, niin eikö hän saisi kaikki ihmiset uskoon vain sormeaan napsauttamalla? Minusta taas tuntuu, että tämä maapallotodellisuus on tahallaan luotu mahdollisimman ateistiselta näyttäväksi. Voi olla ihan hyvin jopa, että jossain "korkealla" jopa suunnitellaan semmoista, että ihmiskunta vähitellen vieraantuisi uskonnoista vaikka Jumala onkin olemassa. Siinä tapauksessa nämä minunkin bloggaukset voivat itse asiassa "hidastaa kehitystä" kuin että vaikuttaisivat päinvastaisesti.