Päätän tältä illalta kirjallisuudesta bloggaamisen Mika Waltarin Feliks onnelliseen (1958). Tämä noin 200-sivuinen pienoisromaani kertoo muutaman päivän ajalta tilastovirkailija Feliks Tienhaaran henkisestä kehittymisestä hänen tavatessaan ihmisiä. Jo juonen näyttämöllepano kulkee yhteensattumasta toiseen, ja joistain yhteensattumista Feliks kokee merkityselämyksiä, "Jumalan merkkejä".
Romaania on sanottu suomalaisen kirjallisuuden parhaimmaksi uskonnolliseksi romaaniksi (kuten myös Waltarin toista romaania Valtakunnan salaisuus). Itse olen samaa mieltä - en ole toistaiseksi parempaan törmännyt. Mielestäni kirja avaa hyvin sitä, miltä usean uskovan ihmisen mielessä liikkuu, hänen kokiessaan rukousvastauksia ja yhteensattumia, joista kokevat merkityselämyksiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.