[10] Moraali ja moralismi

Netistä löytyy jonkun anonyymin (tai useiden anonyymien) kirjoittama teksti:

"Thirty Minutes to Enlightenment - The Demystification of Zen - A Definitive Guide to the Realization of Nirvana - a Post Cultural, Post Existential, Zen Encounter" Noilla hakusanoilla pitäisi löytyä.

Teksti antaa ymmärtää, että meidän pitäisi tyystin lopettaa asioiden arvottaminen. Pitäisi lopettaa arvojen, moraalin ja etiikan käyttö, ja katsella asioita ja tapahtumia "sellaisina kuin ne ovat", ilman niiden arvottamista. Teksti sanoo, että ihmisten kärsimykset johtuvat liittymisestämme arvoihin, moraaliin ja etiikkaan. Lyhyt siteeraus:

"The illusionary concepts of values, morals and ethics exist so that we may judge, separate and divide, and then pit the one side against the other. This enables the persons involved to feel either superior or inferior as the case may be. This is the underlying motivation for all cultural-existential activity."

Tämä on mielestäni erittäin hyvin sanottu. Mutta kaikesta moraalista luopuminen ei tunnu kuitenkaan järkevältä. Se olisi vähän kuin hammaslääkäri poistaisi kaikki hampaat sen sijaan, että paikkaisi ne, joissa on reikiä. On kyllä mielestäni totta että Raamatun kertomus Hyvän ja Pahan tiedon puusta, on erittäin osuva. Me ihmiset elämissämme jatkuvasti "syömme tuon puun hedelmää", ja suuri osa kärsimyksistämme johtuu siitä. Perustelemme valintojamme, mutta monissa tapauksissa olisi myös perusteita valita jotenkin toisin. Niinpä sitten vallitsee ideologioiden sota maailmassa - kaikki luulevat olevansa (omilla perusteillaan) oikeassa.

Edellä mainitussa tekstissä on rakentavaa se, että se vastustaa moralismia. Hyvin moni ihminen "saatanallisesti" vertailee itseään toisiin ihmisiin, ja toisia itseensä. Aina löytyy itseä huonompia ihmisiä, jos ei muista, niin ainakin yhteiskunnan halveksittavimmista rikollisista...

Esoteerisen psykologian harrastaja Thorwald Dethlefsen kuitenkin kirjoitti kirjassaan Hyvä ja Paha, että ajatukset tyyliin "Minä en koskaan voisi tehdä noin", on varmin tapa estää oma valaistuminen. Mohandas Gandhi kertoi kilvoitelleensa sen suhteen, että ei vihaisi yhtään ihmistä.

Kaikki me ihmset koko ajan uskomme, ajattelemme ja toimimme sisäisen todellisuutemme kannalta mielekkäästi. Jos kohtalo tai Jumalan/jumalien tahto olisi mennyt toisin, voisimme olla nyt kenen tahansa - maailman syntisimmänkin - ihmisen housuissa. Mistä sitä tietää, vaikka joku itsepäinen ylijumaluus pistäisi meidät elämään kaikkien toistemme elämät, jotta oppisimme kantapään kautta, kärsimyksen kautta, kohtelemaan "oikein" toisia olioita.

[9] Toisen pääsiäispäivän mietteitä 2009

Esimerkiksi Matrix-elokuvan ja internetin virtuaalimaailmojen "modernit mythokset" ovat muuttaneet kykyämme ymmärtää hengellisiä kysymyksiä. Kun aiemmin Jumalan taivas tuntui unenomaiselta ja oma maailmamme konkreettiselta, nyt voimme ymmärtää, että oma maailmamme voi olla unenomaista harhaa joltain toiselta olemassaolotasolta katsottuna.

Tämä todellisuus voi esimerkiksi olla joku jumalallinen kokeilu, jossa jumalat on pistetty inkarnoitumaan ihmisiksi tähän mahdollisimman ateistiselta vaikuttavaan maailmaan.

[8] Lankalauantain 2009 mietteitä

Lisäsin juuri kotisivuilleni pari tekstiäni, jotka olin jo joku aika sitten kirjoittanut. Kotisivuni teksteissä alkaa jo olla asioiden toistoa melkoisesti. Voi olla että sinne ei ehkä ole tulossa lähiaikoina enää lisää pohdintoja.

Alkaa nyt näyttää lupaavasti siltä, että urani itseoppineena "uskonnonfilosofina" on menossa mukavasti kohti loppuaan. En usko, että pystyisin keksimään enää mitään olennaista tällä saralla.

Kun ottaa lähtökohdiksi oletukset, että jumalat tms. korkeammat voimat voivat rajatta huijata ihmisiä ja toisiaan - ja kun olettaa, että tämä todellisuus voi olla korkeampien voimien kannalta virtuaalitodellisuus, tuntuu, että on mahdollista keksiä mielikuvitusta, järkeä ja intuitiota käyttämällä monia ratkaisuhypoteesejä useisiin teologian ongelmiin. Jopa vaikeimpiin teologian ongelmiin. Mutta ne ovat mielikuvituksen tuotteita.

Moni uskova kristitty haluaisi käännyttää koko maailman Jeesus-uskoon, mutta häneltä ehkä on jäänyt huomaamatta, että entäs jos Jumala tai jumalat nimenomaan haluavat, että täällä on skeptikkoja, ateisteja ja kaiken sortin uskovia... Voi olla Jumalan tahto, että Hänen olemassaolonsa ei näyttäydy tieteellisissä tutkimuksissa ja julkisissa tarkastuksissa.

Moni uskova kristitty kertoo, että heti uskoontullessa ja tai heti sen jälkeen, hän on "tajunnut että Raamattu on totta". Itse olen huomattavasti skeptisempi. Meillä ei ole aikakoneita mennä katsomaan, mitä siellä oikeasti on tapahtunut tuhansia vuosia sitten. Omia kokemuksiani olen selittänyt kotisivuni "Miksi uskon?"-tekstissä. Niiden perusteella ja synkronistisiä yhteensattumaelämyksiä kokeneena voin vain sanoa, että minä itse olen vakuuttunut, että on todella "jotain korkeampaa", kuin ihminen ateistisen naturalistisesti käsitettynä.