[10] Moraali ja moralismi

Netistä löytyy jonkun anonyymin (tai useiden anonyymien) kirjoittama teksti:

"Thirty Minutes to Enlightenment - The Demystification of Zen - A Definitive Guide to the Realization of Nirvana - a Post Cultural, Post Existential, Zen Encounter" Noilla hakusanoilla pitäisi löytyä.

Teksti antaa ymmärtää, että meidän pitäisi tyystin lopettaa asioiden arvottaminen. Pitäisi lopettaa arvojen, moraalin ja etiikan käyttö, ja katsella asioita ja tapahtumia "sellaisina kuin ne ovat", ilman niiden arvottamista. Teksti sanoo, että ihmisten kärsimykset johtuvat liittymisestämme arvoihin, moraaliin ja etiikkaan. Lyhyt siteeraus:

"The illusionary concepts of values, morals and ethics exist so that we may judge, separate and divide, and then pit the one side against the other. This enables the persons involved to feel either superior or inferior as the case may be. This is the underlying motivation for all cultural-existential activity."

Tämä on mielestäni erittäin hyvin sanottu. Mutta kaikesta moraalista luopuminen ei tunnu kuitenkaan järkevältä. Se olisi vähän kuin hammaslääkäri poistaisi kaikki hampaat sen sijaan, että paikkaisi ne, joissa on reikiä. On kyllä mielestäni totta että Raamatun kertomus Hyvän ja Pahan tiedon puusta, on erittäin osuva. Me ihmiset elämissämme jatkuvasti "syömme tuon puun hedelmää", ja suuri osa kärsimyksistämme johtuu siitä. Perustelemme valintojamme, mutta monissa tapauksissa olisi myös perusteita valita jotenkin toisin. Niinpä sitten vallitsee ideologioiden sota maailmassa - kaikki luulevat olevansa (omilla perusteillaan) oikeassa.

Edellä mainitussa tekstissä on rakentavaa se, että se vastustaa moralismia. Hyvin moni ihminen "saatanallisesti" vertailee itseään toisiin ihmisiin, ja toisia itseensä. Aina löytyy itseä huonompia ihmisiä, jos ei muista, niin ainakin yhteiskunnan halveksittavimmista rikollisista...

Esoteerisen psykologian harrastaja Thorwald Dethlefsen kuitenkin kirjoitti kirjassaan Hyvä ja Paha, että ajatukset tyyliin "Minä en koskaan voisi tehdä noin", on varmin tapa estää oma valaistuminen. Mohandas Gandhi kertoi kilvoitelleensa sen suhteen, että ei vihaisi yhtään ihmistä.

Kaikki me ihmset koko ajan uskomme, ajattelemme ja toimimme sisäisen todellisuutemme kannalta mielekkäästi. Jos kohtalo tai Jumalan/jumalien tahto olisi mennyt toisin, voisimme olla nyt kenen tahansa - maailman syntisimmänkin - ihmisen housuissa. Mistä sitä tietää, vaikka joku itsepäinen ylijumaluus pistäisi meidät elämään kaikkien toistemme elämät, jotta oppisimme kantapään kautta, kärsimyksen kautta, kohtelemaan "oikein" toisia olioita.