maanantai 23. helmikuuta 2009

[3] Teoriasta käytäntöön?

Minusta on viime aikoina tuntunut yhä enemmän siltä, että olen jo miettinyt niin sanottuja henkisiä ja elämänfilosofisia kysymyksiä jo melkein tarpeeksi tämän elämän ajaksi. Kun alkaa epäillä jo koko tätä universumia ja todellisuutta jumalaiseksi huijaukseksi, unennäöksi, virtuaalimaailmaksi, niin intuitiota ja mielikuvitusta käyttäen tuntuu mahdolliselta löytää mahdolliset "ja mahdottomat" ratkaisut melkein kaikkiin tärkeimpiin teologisiin ongelmiin. Jumala tietää, pystynkö enää
mitään kovin "persoonallista" enää keksimään, mutta itse yritän tähytä toistaiseksi kohti maallisten opiskeluasioiden hoitamista, loputtomien elämänfilosofisten mietiskelyjen sijaan.

Palaan tässä vielä tekstiini "Elämänfilosofiani", joka löytyy kotisivultani.

Tämän tekstin sisällön omaksuminen ja siitä yhtä mieltä oleminen ei käsittääkseni edellytä lukijalta mitään uskonnollista vakaumusta. Niinhän asiat ovat, jos mahdolliset jumalat, enkelit tms. eivät peukaloi perusteelisesti todellisuuden syy-seurausverkkoja. Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset tajuavat perusteellisesti sen, mitä tuossa artikkelsissakin julistan. Eli että ihmiset tajuavat elävänsä täällä maailmassa yhdessä, että he ovat jatkuvasti moninaisissa vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa ja vaikuttavat toistensa elämiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.